Koulutuksen rakenneraportti

LUE ALLA YHTEENVETO KOULUTUKSEN RAKENNERAPORTISTA SAATAVILLA KIELELLÄ

D2.2 Koulutuksen rakenneraportin tavoitteena on esittää osaamis- ja koulutustarpeet yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten toiminnan kehittämisessä ja vahvistamisessa.

Raporttiav arten hyödynnettiiin erilaisia tutkimusmenetelmiä ja alan asiantuntijoita eri EU-maista: Italiasta, Espanjasta, Suomesta ja Kreikasta.

Kiitos kaikille OBCD-projektikumppaneille ja yhteiskunnallisen yrityssektorin edustajille panoksestanne kartoituksessa.

Raportin tärkeimmät tulokset on esitetty alla.

Osaamistarpeet

Yhteiskunnallisissa yrityksissä työskentely vaatii monenlaista osaamista: taloudellisia, sosiaalisia, johtamis- ja ympäristötaitoja.

Vaikka Euroopassa on korkeasti koulutettuja ihmisiä, on hyvä ymmärtää, riittääkö tarjolla oleva koulutus yhteiskunnalliseksi yrittäjäksi lähtemiseen.

Selvittääksemme, mitä osaamista yhteiskunnallisissa yrityksissä tarvitaan, teimme seuraavan tutkimuksen:

  1. Haastattelimme 60 ammattilaista Kreikasta, Suomesta, Italiasta ja Espanjasta. Ammattilaiset olivat yhteiskunnallisia yrittäjiä, sekä yliopisto- ja ammatillisen koulutuksen edustajia.
  2. Teimme kyselytutkimuksen 122 yhteiskunnallisten yritysten toimijalle Kreikassa, Suomessa, Italiassa ja Espanjassa

Haastattelujen ja kyselyiden avulla olemme pystyneet määrittelemään 80 osaamisaluetta, joita haastateltavat pitävät tarpeellisina yhteiskunnallisessa  yrityksessä työskentelyssä.

Osaamistarpeet on ryhmitelty 19 oppimistulokseen, joita käytetään koulutuksen suunnittelussa.

Yhteiskunnallisten yritysten johtajat ja kehittäjät:

  • Yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehittäminen ja poliittisen, taloudellisen, oikeudellisen ja sosiaalisen dynamiikan ymmärtäminen.
  • Yhteiskunnallisten innovaatioiden hallinta (avoin innovaatio, kestävän kehityksen innovatiivinen muutos)
  • Yhteiskunnallisen yrityksen strateginen johtaminen (missio ja visio, yhteiskunnallinen arvoketju, kilpailuetu, liiketoimintamalli).
  • Yhteiskunnallisten yritysten hyvän hallintotavan rakentaminen (avoimuus, vastuullisuus, demokratia ja yhteiskunnallinen vastuu).
  • Vastuullinen johtaminen.
  • Yhteiskunnallisten yritysten taloudellisten resurssien luominen ja hallinnointi (varainhankinta, yksityinen ja julkinen rahoitus).
  • Eurooppalaisten yhteiskunnallisten yritysten yhteiskunnallisten vaikutusten mittaaminen ja viestintä.
  • Henkilöresurssien kehittäminen ja johtaminen (palkkatyöläiset/vapaaehtoiset).
  • Sosiaalinen ja digitaalinen markkinointi.
  • Kompleksisten verkostojen ja monimuotoisuuden hallinta.

Yhteiskunnallisten yritysten työntekijät: 

  • Avoin liiketoiminta ja avoimuus yhteiskunnallisessa yrityksessä.
  • Vaikutusten arviointi, yhteiskunnalliset vaikutukset, kestävyysstrategiat (ESG).
  • Digitaaliset taidot yhteiskunnallisessa yrityksessä.
  • Varainhankinta ja verotus.
  • Johdon tuki ja hallinto yhteiskunnallisessa yrityksessä.
  • Henkilöstöhallinto
  • Pehmeät taidot.
  • Viestintä.
  • Verkostoituminen yhteiskunnallisessa yrityksessä.
  • Yhteiskunnallisten yritysten vihreä siirtyminen.

Voidaan todeta, että voidakseen työskennellä yhteiskunnallisessa yrityksessä työntekijän tulee olla johtamisen ja yhteiskunnallisten asioiden asiantuntija. Näitä toisistaan eroavia taitoa ei yleensä opeteta yhdessä ammatillisessa koulutuksessa ja yliopistossa.

Tämän takia, OBCD-hankkeessa laaditaan koulutusohjelma, joka yhdistää korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen yhteiskunnalliset ja johtamiseen liittyvät näkökulmat.

Tehdyssä tutkimuksessa on saatu uusia tuloksia, joita julkaistaan ​​hyödynnettäväksi muissa tutkimuksissa kansainvälisesti.

Ammattien kartoitus

D2.2 Koulutuksen rakenneraportissa tarkastelimme uusia työprofiileja, joita yhteiskunnallisista yrityksistä löytyy nykypäivänä.

Työprofiilit ovat olemassa pelkästään yhteiskunnallisissa yrityksissä ja ne voivat luoda uusia työllistymismahdollisuuksia.

OBCD-hankkeessa löydettiin kymmenen uutta työprofiilia.

Kaksi näistä työprofiileista analysoitiin tarkemmin. Ne ovat ”sosiaalisten yritysten johtajat ja kehittäjät” ja ”sosiaalisen yrityksen hallinnon ammattilaiset”.

Raportissa esitetään yksityiskohtaisesti tiedot ja osaaminen, jotka tehtävien suorittamiseen tarvitaan.

Social EntreComp

Euroopassa on kehitetty malli, jossa eritellään yrittäjäksi ryhtymiseen tarvittava osaaminen. Tätä mallia kutsutaan nimellä EntreComp.

EntreComp määrittelee, mitä tietoja ja taitoja tarvitaan yrityksen perustamisessa ja johtamisessa.

OBCD-hankkeen D2.2-raportissa tarkastellaan yhteiskunnallisen yrityksen perustamiseen tarvittavaa osaamista.

Yhteiskunnallisen yrityksen perustamiseen liittyvä osaaminen on hyvin samankaltaisia ​​EntreCompissa määritellyn osaamisen kanssa, mutta osa osaamisesta on uusia.

Kutsumme tätä yhteiskunnallisen yrityksen perustamiseen ja johtamiseen tarvittavaa osaamismallia ”Social EntreCompiksi”.

Uskomme, että ollakseen yhteiskunnallinen yrittäjä, tulee tietää yhteiskunnallisista asioista (yhteiskunnallinen lukutaito) sekä tietää ja pystyä toteuttamaan seuraavat asiat:

    • Tuntea yhteiskunnallisten haasteiden yleiset periaatteet.
    • Hallita sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien interventioiden yleiset prosessit.
    • Tietää osallistavasta ja avoimesta hallinnosta.
    • Kommunikoida yhteiskunnallisista vaikutuksista.
    • Olla yhteiskuntavastuullinen.
    • Olla solidaarinen (tukea ja auttaa muita ihmisiä ja ryhmiä yhteiskunnassa).
  • Hallita taloudellisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista (yhteiskunnallinen yritys on velvollinen saavuttamaan sekä taloudellisia tuloksia että myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia).
  • Olla avoin (ilmoittaa tietoja yrityksen toiminnasta ja tuloksista avoimesti).
  • Käyttää avoimia resursseja. (osaa paikantaa ja hyödyntää resursseja, joita voidaan käyttää vapaasti maksutta ja vastuullisesti).

Johtopäätökset

Tehty työ osoittaa, että yhteiskunnallisessa yrityksessä työskentely vaatii monia taitoja ja riittävää koulutustarjontaa ei aina ole saatavilla.

Se osoittaa myös, että yhteisötalouden ammattilaisten osaamisen kehittäminen on tärkeää yhteiskunnallisen kehityksen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, ja yhteiskunnallinen liiketoiminta on merkittävää kestävyyskriisin torjunnassa.